Kielletyt Leikit

Olihan viikko. Siis kaikke mahollista oli ja nyt huilaan, valmistaudun tulevaisuuten, mistä ei ikinä tiedä, mitä se tuo tullessaan.

Pienenä yhteenvetona siis, että Herkun kanssa oli niin ihana tapaaminen ja viestejä ollaan vaihdettu. Rakastan hänen huumoriaan, mikä ei koskaan petä. Uskallan laukoa hänelle ihan mitä sattuu ja se on hyvä, sillä olisi niin kurjaa, jos minun pitäisi vahtia sanomisiani.

Vennin kanssa on muutama viesti vaihdettu ja ootellaan tapaamista… Ounou!

Sen sijaan tein töitä Samin kanssa ja se oli todella kivaa. Kaksi iltaa meni hänen kanssaan. Kaiken huipuksi huomasin, että hän on mustasukkainen minusta Siis aika uskomatonta, mutta minua se huvitti. Porukassa oli muitakin miehiä, joiden kanssa jouduin työskentelemään, niin omi minut sitten loppuillasta. Jotenkin minua hiukan hämmensi, sillä äkkiä lähtee jutut liikkeelle… Kun jälkeen päin laitoin hänelle sähköpostia ens viikon hommista, ehotti, että pärjäisimme ihan kaksistaan, jot sillee!

Nyt kuitenkin vietän viikonloppua ihan ilman miehiä!

Eilen aamuna viestittelin Vennin kanssa ja illalla hukuin Herkun syliin! Ei tehnyt edes vaikeaa. Herkku oli kultainen. Odotti minua ja piti niin tavattoman hyvänä ja minulla oli hyvä olla. Silti tunsin psitoksen sydämessäni, sillä Venni vilahti mielessäni aina välillä.

Herkku oli taas kaikkea. Kysyi mistä tykkään eniten…hah, niinkuin ei tietäisi, että koko paketista. Siitä kun halailemme, suutelemme, juttelemme, rakastelemme, siitä kun hän herättää minut syvästä unesta tullessaan minuun, voih! Voisin kuvitella viettäväni öitä hänen kanssaan vaikka kuin, sillä olin aamulla niin virkeä

Emme sopineet seuraavaa tapaamista, sillä jätin hänen huolekseen keksiä seuraavan paikan, missä ja miten. Odotan, että hän sitten ilmoittaa…

Olen ihan pistoksissa. Olenko nainen, joka elää nyt miesten valokeilassa. Ajatuksena ihan kamala. Silti en voi sille mitään, että kutkuttaa. Herkun kanssa vaihtelimme muutaman viestin aiheesta, että voisin vaihtaa nuorempaan. Hän tarkoitti sillä erästä yhteistä tuttuamme. No, en kuitenkaan halua. Kerroin, että haluan olla Herkun kanssa. Niin kuin haluankin.

Silti, eilen viestittelin Vennin kanssa ja aika kuumana. Minulla on ikävä Venniä. Kyllä minä muistan, miten hän osaa pidellä. Tiedän, että hän tykkää minusta, mutta miten paljon, sitä en tiedä. Tiedän että hän haluaa minua ja paljon, kuten minäkin häntä.

Silti, minulla on huono omatunto. Vaikka molemmat miehet ovat varattuja, niin silti. Tuntuu, että “petän” toista toisen kanssa. Vaikka olen vapaa tekemään mitä haluan. Niin, ja kaikesta huolimatta olen se toinen nainen, joten en voi millään kuvitellakkaan, että olisin korvaamaton. Itse asiassa, en usko mitenkää, että sen kummemmin Herkku kuin Vennikään minua rakastaa. Tiedän, että molemmat tykkäävät, mutta niinkö vain, että saavat olla seurassani, viihtyvät kanssani ja haluavat minua. Rakkaudesta tuskin on kysymys, mikä sinänsä on oikein hyvä. Kun rakkaus tulee peliin, kaikki muuttuu niin paljon vakavammaksi ja siitä on leikki kaukana.

Haluan nauttia miesten seurasta, mutta en halua rakkautta. Se ei kestä. Eilen vietin illan Eevertin kanssa. Ihanan ystävän. Hän tietää minun seikkailut ja varmasti juoksen hänen luokseen itkemään kun käy huonosti. Minulla on siis miesystäviä, joiden kanssa ei ole mitään ihokosketusta. Silti, joku joskus sanoi, mistä tiedän, etteivät halua minua? En tiedäkkään, enkä haluakkaan tietää, sillä silloin se ei olisi enää ystävyyttä. En halua menettää ystäviä ja pahinta mitä tiedän, olisi juuri se, että se menisi pitemmälle.

Tilanteet muuttuvat! Uskomatonta, mihin soppaan olen itseni laittanut. Tosin, yhtään ei vielä ainakaan sekota ja jotenkin koitan vaan sallia itselleni tämänkin.

Minulla on tapaaminen Herkun kanssa ensi viikolla. Hän soitti minulle tänään. Juttelimme pitkään kaikesta, mutta mitään sellaista lirkuttelua välillämme ei ollut. Minulla on ihan sellainen kutina, niin kuin hän olisi luopumassa minusta. Hän tietää, kuinka paljon olen kaiken aikaa menossa. Hän, koska on minua huomattavasti vanhempi, ei halua, että olisin hänen kanssaan vain säälistä. Olen sanonut usein, etten koskaan ole kenenkään kanssa säälistä, olen siksi, että haluan olla! Niin, ja Herkku on ihana ja minulla on häntä ikävä.

Siitä huolimatta olen sopinut myös tapaamisen Vennin kanssa. Kun kerroin Vennille, etten voi tavata häntä vain hätästen panojen takia. Niin mitä teki hän??? Järjesti meille tapaamisen ensi kuussa niin, että olemme koko  yön yhdessä. Tiedän, että se tulee ratkaisemaan paljon. Jos se yö menee nappiin, voi olla että alan taas tapailemaan Venniä aktiivisemmin.

Olen narttu! Mutta, miksi minä en voisi tapailla kahta miestä, jos hekin ovat varattuja??? Se ei sovi minulle, tiedän sen, ettei se ole oikein. Vaan, kun en voi tehdä nyt eroa. Molemmat ovat niin ihania, omalla tavallaan.

Tänään olin työasioiden puitteissa syömässä herraseurassa ja yksi heistä oli Sam! Ihanaa, hän on niin ihana. Istui vieressäni, laittoi takin päälleni ja oli kaikin puolin niin huomaavainen. Meillä on vielä yhteisiä työkeikkoja muutama, joten näemme tämän tästä. Onneksi hän on kuitenkin suhteellisen vaaraton. Hän ei sillai yritä minua ja voin rauhassa vaan keskittyä hänen kanssa hyvään työtulokseen.

Yritän nyt rauhoittua, vaikka se onkin vaikeaa.

Herkku soitti minulle lauantaina ja Vennistä ei ole kuulunut mitään. Loistavaa. Herkku on ulkomailla ja Venni painaa duunia ku kaleeriorja. Silti, koska olen itekkin melkonen narttu, kuvittelen kyllä oikein sujuvasti, että Vennillä voi ihan hyvin olla joku, joitain muita reissuillaan.

Koitan nyt vaan pysyä kasassa. Ensi viikolla tapaan Herkun. Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Pahinta on, että minä ikävöin kummankin syliin!!!

Yritin olla tiukka ja olla laittamatta Vennille mitään, mutta kykeninkö? En! Voisin hakata päätä seinään. No, laitoin kyllä viestissä, että sen pitäisi unohtaa minut, sen ei pitäisi pussata minua niin, sen ei pitäisi pidellä minua sillai…. Ei enää vastannut, joten ehkä hän ymmärtäisi niin, että minuun ei kannata tuhlata aikaa.

Itse asiassa haluan varjella itseäni! En halua Venniä minun elämääni, koska hän on niin kiireinen. On vaikea kuvitella, että Venni viettäisi aikaa kanssani yön yli. Minä juuri pidän siitä, että saan nukkua ihanan miehen vieressä ja herätä siihen, kun hän… niin herätä siihen ! En halua niitä hätäisiä panoja, vaikka ne olisivat kuinka ihania, sillä haluan myös olla hänen kanssaa, lojua sängyllä, nukahtaa hänen syliinsä. Herkku tarjoaa minulle tämän. Silti, jos Venni venyisi samaan, saattaisin venyä Venniin.

Siksi, minun on pysyttävä Vennistä erossa, vaikka hänen vastustaminen on niin vaikeaa. Hän osaa olla niin paljon kaikkea!

Minun pitäisi ottaa jalat alleni ja paeta vuorille. Olen nyt sotkeutunut sellaiseen vyyhtiin, että jos en siitä selviydy, olen todella solmussa.

Vietin Herkun kanssa ihanan illan ja yön. Hän oli kultainen ja kertoi kuinka haluaa olla kanssani, jakaa aikaansa ja tekisi eteeni vaikka mitä. Juttelimme paljon ja hän kertoi edellisestä rakastajattarestaan, joka taas olisi halunut olla enemmän hänen kanssaan, ehkä jopa niin, että toivoi Herkun eroavan. Minä taas sanoin heti, että minä en toivo sitä! En huolisi Herkkua elämääni kokopäiväisesti. Vaikka hän on todella ihana ja kultainen, meidän elämän tyyleissä on niin paljon eroavaisuuksia, ettei siitä tulisi mitään.  Siksi voimme tavata vain harvoin ja olla yhdessä niin, että se molemmille sopii. Muuna aikana kumpikin voi tahollaan elää omanlaistansa elämää. Herkku lähtee ulkomaan reissulle ja tapaamme seuraavan kerran vasta puolessa kuussa.

Olen kuitenkin ihan narttu. Tapasin eilen Vennin. Luulin, kuvittelin, että koska ympärillämme oli niin valtaisa määrä muita ihmisiä, mitään ei voisi tapahtua. Erehdyin. Venni tuli luokseni, otti syliinsä ja suuteli, niin että oli jalat mennä alta. Hän joutui tekemään välillä töitä, mutta tuli tämän tästä luokseni ja piteli sylissään. Se oli käsittämätöntä. Hän puhui kaiken aikaa, miten kovasti haluaisi minua, eikä piitannut ollenkaan siitä, että meidät nähtiin koko ajan. Olin ihan sekaisin ja tuntui, että olin palannut siihen pisteeseen, kun Vennin kanssa ensimmäistä kertaa tavattiin, puolitoista vuotta sitten. Se oli menoa heti. Tammikuussa me rakastelimme viimeisen kerran, sillä halusin eroon… Miksi, niin en halunut Vennin kanssa hätäisiä päiväpanoja. En halunut olla se, joka jää jälkeen päin ikävöimään. Vennin kaikki työkiireet vielä olisin jotenkin ymmärtänyt, mutta en sitä, että hän asui jonkun kanssa, josta ei koskaan puhuttu. Todella ristiriitaista, sillä Venni on kuitenkin se, jonka kanssa meillä on yhteisiä työjuttuja ja toinen voi aina tsempata toista ja ymmärrys niissä on käsittämättömän samankaltaista. Voi olla, että kuvittelen, mutta Venni piteli minua eilen ensimmäistä kertaa julkisesti! Hänen työkaverinsa siis eivät voineet olla näkemättä meitä, joten olisiko mahdollista, että hänen yksityiselämässään olisi tapahtunut jokin muutos? En pysty kysymään, sillä jos niin olisi… en halua edes ajatella… Joka tapauksessa Vennin suudelmat polttivat minussa koko matkan, kun yöllä ajoin kotiin. Viesti oli tullut yöllä… “Olet ihana!”

Sitten on Jonne! Ihana, hullu mies, jonka kanssa on ollut myös yhteisiä töitä. Kamalaa, onko kaikki miehet minun elämässäni vain töitten kautta tulleita???? Siinä sen näkee, että ne yhteiset ja kivat projektit vetävät samankaltaisia ihmisiä puoleensa toisiinsa. Jonnelle laitoin eilen viestin, missä olin ja kenen kanssa. Sillä Jonne ja Venni tuntevat toisensa. Jonne käski välittää pusun Vennille. Minähän välitin Jonnen kanssa ei olla ikinä halaamista lukuunottamatta muuta tehty, paitsi virtuaalisesti. Aivan huikeita viestejä ollaan vaihdettu ja uskoisin, että se on molempien puolelta ollut vain hauskaa leikkiä. Vennin ja Jonnen kanssa huumori on todella hullua, suorastaan pimeetä ja siksi juuri heidän kanssaan on kiva tehdä töitä. On sitten sanomattakin selvää, että Jonne on myös varattu!

Kaikki upeat ja hienot miehet ovat aina varattuja! Ne, jotka vapaana ovat, ovat joko ihan pönttöjä, tai juuri eronneita katkeroituneita ukkoja. Minä en tarvitse miestä, joka olisi elämässäni koko ajan. Jos minun pitäisi joku valita, niin Herkku on kyllä ihana, mutta jos Venni olisi vapaa, hänen kanssaan voisin jakaa elämäni, sillä hänen elämänsä on yhtä liikkuvaista kuin minun. Yritän nyt pysyä kuosissa ja unohtaa Vennin!

Tapasin Vennin, perjantaina. Onneksi oli niin paljon ihmisiä ympärillä, ettei hän päässyt ihan iholle. Parit tiukat halit vaihdettiin ja kuinka hän kuiskasi korvaani, että haluaisi niin suudella minua. Onneksi ei tehnyt sitä, sillä se olisi voinut olla lähes skandaali. Kaiken huipuksi olin jotenkin “pettynyt”, sillä suudelma olisi kyllä maistunut, sillä Vennin suudelmat tuntuvat varpaissa asti. Näemme ensi viikolla näemme uudestaan ja silloin saattaa olla vielä enemmän ihmisiä ympärillä, joten ei “vaaraa”

Huomenna minulla on kuitenkin tapaaminen Herkun kanssa! Sitä olenkin odottanut, sillä edellisestä kerrasta on niin pitkä aika. Vaikka Venni on edelleen ihana, en halua Venniä, huolimatta siitä, että hän on ihana ja kohtelee minua ihanasti, niin kyllä Herkku vetää pitemmän korren. Herkku järjestää meille aikaa. Haluaa aina olla kanssani koko yön, niin että saan nukahtaa hänen kainaloonsa. Vennin kanssa se oli aina hätäistä, muutaman tunnin kiihkeyttä, mistä jäi aina jälkeen jotenkin orpo olo. Ikään kuin se jälkiverryttely jäi tekemättä. Kaipaan Herkun syliin, hänen tiukkaan ja niin ihanaan otteeseensa. Silti, minulla on jotenkin sellainen tunne, että suhteemme olisi saanut hiukan viileyttä. Ehkä sen takia, että viime kertainen tapaaminen ei mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan…

Katsotaan, mitä huominen tuo tullessaan!

Sattui pieni vahinko….

Jiri on ihan entisensä, onneksi, sillä olisihan se ollut kurjaa, jos ei yhden unen takia olisi muutunut. Minusta on niin ihanaa saada pitää hänet ystävänä ja olen sitä mieltä, että vaikka onkin niin ihana, ei meillä tule koskaan olemaan mitään sellaista!

Herkku on jotenkin, miten sen nyt sanoisi, etäinen? Ei ole muutamaan päivään soittanut ja laittoi sähköpostia, missä kertoi, ettei voi tavata viikonloppunakaan, koska on perheensä kanssa. Ihan miten vaan. Vastasin hänelle, että no, tavataan sitten joskus. Minua hiukan vaivaa, miksi ei halua enää tavata eli onko sittenkin kyllästynyt minuun??? Edellisestä tapaamisesta on kaksi viikkoa ja se on pitkä aika, meille. Se tapaaminen ei mennyt edes niin hyvin kuin olisi voinut mennä. Hän ehkä haluaa, että emme enää tapaa… Minä haluaisin tavata ja koska meillä on yhteinen lomakin tiedossa, haluan ylläpitää sitä illuusiota, että olisimme vielä yhdessä?

Silti, Venni oli eilen kaupungissa ja koska meillä oli yhteinen työjuttu, olimme aika tiivisti yhdessä monta tuntia. Onneksi siinä oli muitakin, mutta kun saimme kaikki päätökseen, hän jäi… Heti kun jäimme kahden, kaappasi syliinsä, ihan entiseen malliin ja suuteli. En kyennyt vastustamaan, sillä hän suutelee jumalaisesti. Tunsin piston sisälläni, että jotenkin teen väärin Herkkua kohtaan, mutta yritin olla huomaamatta. Kaiken huippu on, että näemme viikon päästä uudestaan, joskin silloinkin on muuta porukkaa mukana, joten ei ole sillai vaaraa.

Herkkua kuitenkin kaipaan. Odotan, että hän ottaisi yhteyttä, sillä minulla olisi hänelle paljon asiaa. Olen toki sanonut hänelle, että heti kun menee vähänkin kauemmin, ennen kuin hän ottaa yhteyttä, niin kuvittelen kaiken mahdollisen. Niin, ja minähän en ota yhteyttä, koska on hänen vuoronsa.

Hups, miten aika onkin vierähtänyt. Kaikkea pientä on ollut ilmassa, mutta ei mitään mullistavaa.

Kerroin Jirille unestani ja hän halusi kuulla kaiken yksityiskohtia myöten. En kertonut. Mainitsin vaan kuinka kiva uni ja miten ihana hän oli ollut. Ihan ok! Vaan nyt, hän kohtelee minua hiukan kylmästi. En nyt odottanutkaan mitään, mutta olen silti hämmästynyt, että loukkaantuiko hän sittenkin? Olettiko minun olettavan unellani olevan jotain merkitystä? Hui-hai!

Eilen viestittelin Vennin kanssa työasioista. Kesken kaiken hän vaan ilmoitti, miten haluaa minua! Sivuutin sen ja jatkoin puolittain asialinjalla. Silti hän ehdotti, että koska me näemme tällä viikolla työn merkeissä, niin voitas ees jossain pikkasen pussailla. Siis, kamalan ihanaa! Silti, en luvannut mitään ja aion pitää huolen, ettemme joudu mihinkään kahden. Olen ihan kurja, sillä miksi en voi sanoa suoraan, että minulla on toinen!? Jotenkin oletan, että hän arvaisi sen, sillä mehän ei olla nähty kuin viimeeksi tammikuussa. Minäkään en kykene millään uskomaan, etteikö hänellä olisi ollut ketään. Niin, voihan sitä siltikin haluta… Venni on ihana, ja toki minä haluaisin häntä, mutta haluan Herkkua enemmän. Kyllä jännittää meidän tapaaminen.

Tänään tapaan Samin, sillä meidän yhteinen työjuttu alkaa tänään. Tosi kivaa, sillä Sam ei ehdottele mitään. Katsoo vain nätisti ja pidän tavattomasti siitä, että saan tehdä hänen kanssaan töitä. Se sujuu kuin tanssi!

Herkun kanssa olemme vain soitelleet. Hän ei nyt saa järkättyä vapaata, mutta on meillä yhteinen loma tiedossa jo ja sitä olemme suunnitelleet. Ihanaa!

Eevertin kanssa ollaan viestitelty melkein joka päivä. Joskus hiukan “pelästyn” hänen viestejään, jotka vaikuttavat hitusen “liian” lämpimiltä. Eevert on ystävä, jota pidän vain ystävänä. Minun puolelta ei ole mitään muuta, enkä haluaisi mitään muuta, sillä se olisi ystävyytemme loppu. Hän ei ole sillai minun tyylinen. Laitan kädet ristiin ja toivon, että kaikki jatkuu ennallaan.

Otan päivän kerrallaan ja elän toivossa, että mitään suuria mullistuksia ei tapahdu!

Ups, näin viime yönä näin unta eräästä miehestä! Häntä voisin nimittää Jiriksi. Hän on minun  työkaverini, jonka kanssa me olemme ystäviä. Hän on todella ihana ja oli aikoinaan piirua vaille, ettei meistä olisi tullut jotain, sillä sellaista värinää oli ilmassa. Hän on nykyään naimisissa, mutta ystävyytemme on säilynyt, jopa pienen kevyen flirtin kera. Jopa työmatkalla olimme yhdessä, sillä se oli vaan rentoa, kun en oikein jaksanut muita.

Viime yönä sitten näin erittäin elävän unen. Hän teki itseään tykö, halasi minua, suuteli minua, johdatteli sänkyyn ja me melkein rakastelimme… Olin kuitenkin mitä ilmeisemmin sitä mieltä myös unessa, ettei niin saa tapahtua Silti se oli niin kaunista ja hellää.

No, tapasin viime viikolla Herkun ja meillä oli suhteemme ensimmäinen kriisi. Mikä ei muuten johtunut minusta! Minä sain kuitenkin asiat oikeille urille ja odotan taas innolla seuraavaa tapaamista, sillä mitään muuta en halua niin paljon kuin olla hänen kanssaan.

Sen jälkeen tapasin sitten Johanin ja vietimme ihanan päivän. Kävimme syömässä ja konsertissa. Tänään tapasin Eevertin. Kun hän haki minut ja istahdin hänen autoonsa, Herkku soitti! Ihanaa! Kerroin hänelle, että olen menossa Eevertin kanssa kahville. Silti juttelin Herkun kanssa ja se oli upeaa. Eevert on niin tietoinen Herkusta, joten peli on rehellistä.

Kaikki tietävät, että minun housuihini pääsee vain Herkku!